Pedagogiikka

Lyhyt johdatus steinerpedagogiikkaan

KuvioPäättäessään valita lapselleen steinerkoulun vanhemmat joutuvat usein perustelemaan valintaansa. Mikä steinerkoulusta tekee erilaisen verrattuna peruskouluun? Steinerkoulujen opetussuunnitelma poikkeaa hieman peruskoulun opetussuunnitelmasta. Steinerkoulun ja peruskoulun käyneillä oppilailla on koulun päätyttyä samanlaiset valmiudet jatko- opintoihin. Tärkein ero on pedagogiikassa. Toisin sanoen steinerkoulussa ja peruskoulussa opitaan samat asiat, mutta eri tavalla ja eri järjestyksessä. joissakin kohtaa steinerkoulun opetussuunnitelma on laaja-alaisempi, sillä ”tavallisten” oppiaineiden lisäksi steinerkoulussa on lapsen kasvua tukevia oppiaineita.

Steinerpedagogiikka perustuu kokemuksellisuuteen ja elämyksellisyyteen aina kouluvuosien loppuun saakka. Alaluokilla toiminnallisella kasvatuksella on merkittävä rooli. Myös tietopuolinen opetus on kaikissa aineissa elämyksellistä. Tämä tarkoittaa, että opetuksen sisäistäminen vaatii oppilaan omakohtaisen kokemuksen, joka saavutetaan tunne- elämyksen avulla. Opetuksessa vältetään käsitteellistä opetusta (älyllisiä abstraktioita, teorioita ja väittämiä) ilman oppilaan omakohtaista kokemusta. Omakohtainen kokemus ja tunne-elämys pyritään saamaan aikaan taiteellisen ja toiminnallisen opetuksen avulla.

Steinerkoulun opetussuunnitelma perustuu ihmiskuvaan, jonka mukaan ihminen on fyysis-sielullis-henkinen kokonaisuus. Ihmisyksilöä ei käsitetä vain perimän ja ympäristötekijöiden tuotteeksi. Nämä muovautuvat kokonaisuudeksi, jota viime kädessä määrää ihmisen yksilöllinen minuus. Opetussuunnitelma pyrkii tukemaan ihmisen kasvua kokonaisvaltaisesti. Opetuksessa on tiedollisten aineiden lisäksi tärkeä osa taiteellisilla ja käytännöllisillä oppiaineilla, jotka eivät ole yläluokillakaan valinnaisia. Steinerkoulun opetussuunnitelman läpäiseekin ajatus, että ”kaikki tekevät kaikkea”.

Seitsenvuotiskaudet ohjaavat opetusta

Steinerpedagogiikan mukaan kaikella ihmisen kasvulla ja kehityksellä on omat herkkyyskautensa. Opetuksessa näitä herkkyyskausia käytetään hyväksi. Ihmisen kehitystä tarkastellaan seitsenvuotisen rytmin avulla. Kouluikäisen lapsen kannalta ovat merkittäviä ensimmäiset kolme seitsenvuotiskautta. Näihin liittyvät tahdon, tunteen ja ajattelun kehityksen herkkyyskaudet.

Alle kouluikäisen lapsen kasvattajan tehtävä on luoda lapsen kasvuympäristö rauhalliseksi ja turvalliseksi. Lapsen toiminnan ja fyysisen aktiivisuuden tarve on kokonaisvaltaista. Tämä toiminnan ja tahdon kehittymisen välillä on yhteys. Turvallinen ympäristö, jossa lapsi saa häiriöttömästi toimia, heijastuu jopa aikuisuuteen saakka toimeen ryhtymisen helppoutena. Alle kouluikäinen lapsi myös aistii ja jäljittelee ympäristöään kokonaisvaltaisesti. Kasvattajan tärkein tehtävä onkin itsekasvatus: kuinka olla kaiken tuon ehdottoman jäljittelyn arvoinen.

Toisen seitsenvuotiskautensa alussa (tai ensimmäisen lopulla) lapsi aloittaa koulun. Kouluikäinen lapsi elää tunne- elämänsä kehittymisen aikaa. Steinerpedagogiikassa tunne-elämys ja kuvallisuus ovat opetuksen perusta. Tunne-elämys liittää tiedollisen opetuksen lapsen omiin kokemuksiin. Steinerkoulun luokassa liikutaan paljon. Päivä alkaa aamurytmeillä, jotka herättävät runojen ja lorujen, tömistysten ja taputusten avulla lapsen uuteen koulupäivään. Luokka käy retkillä. Opetustunteja (esim. biologiaa, maantietoa, kotiseutuoppia) voidaan pitää ulkona. Sisällä alaluokkalaisten oppitunnit saattavat joskus tuntua rauhattomilta. Lapsia ei ole vangittu pulpetteihinsa liikkumattomiksi patsaiksi vaan fyysinen liikkuvuus jalostuu myöhemmin ajattelun liikkuvuudeksi. On kuitenkin oppitunteja ja töitä, jolloin tekeminen rauhoittaa oppilaat paikoillensa.

Koulun alkamisesta kahdeksanteen luokkaan saakka eli koko toisen seitsenvuotiskauden ajan luokkaa ohjaa sama luokanopettaja omalla luonnollisella auktoriteetillaan. Viimeisillä luokanopettajavaiheen luokilla aineenopettajien määrä kasvaa, mutta varsinaiseen aineenopettaja- vaiheeseen opetussuunnitelman mukaan siirrytään vasta yhdeksännellä luokalla.

Kolmas seitsenvuotiskausi on ajatuksen heräämisen aikaa. Murrosikä on ohitettu tai ainakin sen pahimmat myrskyt ovat rauhoittuneet. Opettajan rooli muuttuu auktoriteetista asiantuntijaksi. Tiedollinen opetus painottaa kokonaisuuksien ymmärtämistä, jonka pohjalta pyritään herättämään oppilaan oma itsenäinen päättely ja oivaltaminen. Tiedollisen opetuksen vastapainona on edelleen paljon taito- ja taideaineita. Aineenopettaja- vaiheen opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on suunnata nuori yhteiskuntaan ja nykyajan ymmärtämiseen. Steinerkoulu on 12-vuotinen yhtenäiskoulu, josta Rovaniemellä toteutuu peruskouluaste, luokat 1-9.

Steinerpedagogiikka hahmottaa oppilaiden luonteenrakenteen neljään temperamenttityyppiin. Jokaisesta ihmisestä on löydettävissä kaikki temperamenttityypit, lapsella toinen toista hallitsevampana. Nämä neljä temperamenttityyppiä toimivat opettajan työkaluina, apukeinoina luoda kullekin lapselle oma yksilöllinen oppimisympäristö. Temperamenttien avulla opettaja hahmottaa oppilaan luonteenrakenteen ja saa tarttumapintaa oppilaan ominaislaadusta.

Esi- ja perusopetussuunnitelmien uudistaminen on käynnissä.

Lisätietoa OPS 2016:sta täältä