Avoimet ovet 24.10.2019

Avoimet ovet 24.10.2019

Rovaniemen steinerkoulun avoimien ovien illassa juteltiin vilkkaasti steinerkoulun parhaista puolista entisen oppilaan, vanhemman ja opettajan näkökulmista. Paikalla olivat koulun entinen oppilas Wilma (IB-lukio), Veera (entinen oppilas, kahden nykyisen oppilaan vanhempi), Elina (ensimmäisen luokan opettaja) ja Tuija (eskariopettaja). Keskustelussa nostettiin esille seuraavia steinerkoulun piirteitä:

  • Syväoppiminen: Steinerkoulun opetuksessa ”kiivetään puuhun rungosta eikä latvasta päin”, Elina kiteyttää. Toisin sanoen tietoa ei tarjoilla valmiina, vaan opitaan monipuolisesti tekemisen, havainnoimisen, tarinoiden ja oman oivalluksen kautta. Kun oppiminen tapahtuu ilmiöitä itse havainnoimalla ja kokeilemalla, siitä tulee mielekästä ja opitut asiat painuvat syvämuistiin.
  • Ei tietoa vaan oppimaan oppimista: Wilma pohtii, että steinerkoulu antoi valmiuksia poimia ja tiivistää opetusmateriaalien ja luentojen olennainen sisältö. Veerakin muistelee, että lukioon siirtyminen oli aikanaan helppoa, koska yläluokkien itsenäinen vihkotyöskentely oli opettanut muistiinpanojen kirjoittamisen ja tiedon prosessoimisen taidon.
  • Ikäkausiajattelu: Opetusmenetelmät ja oppisisällöt rytmittyvät ikäkausien mukaan etenevien herkkyyskausien mukaan. Varhaiskasvatuksessa painottuvat vapaa leikki, toiminnallisuuden aistielämysten kautta oppiminen. Alkuopetuksessa pääpaino on toiminnallisuudessa ja elämyksellisyydessä, tunnetaitojen ja motoristen taitojen harjoittelussa. Perustaitojen, kuten lukemisen ja laskemisen alkeiden, omaksumiselle annetaan riittävästi aikaa. Murrosikää lähestyttäessä vahvistuu älyllinen ja tiedollinen stimulaatio, asioiden kyseenalaistaminen ja tiedon prosessoinnin taidot.
  • Monenlaisen oppimisen tukeminen: Elina painottaa, että steinerkoulun yksi parhaita puolia on kaikenlaisten oppijoiden tunnistaminen. Yksikään vuosiluokka ei koostu vain yhdentyyppisistä oppilaista, siksi erilaiset opetusmuodot täydentävät toisiaan ja ruokkivat erilaisten oppijoiden opinnälkää. Erityisesti temperamenttiajattelu on tärkeä opettajan työväline. Wilma toteaa, että lukiossa opiskelu onkin ollut vaivatonta, koska hän on jo oppinut tuntemaan itselleen sopivat oppimistavat, ja osaa hyödyntää erilaisia menetelmiä tiedon omaksumisessa.
  • Tarinallisuus: Kun vaikkapa kirjainten ihmeelliseen maailmaan tai ateenalaisten ja spartalaisten välisiin suhteisiin uppoudutaan opettajan kertomusten kautta, oppimisesta tulee jännittävä seikkailu. Wilma muistelee, kuinka hän viidennellä luokalla kuunteli lumoutuneena opettajan kertomuksia antiikin kreikkalaisista.
  • Esiintymistaidot: Steinerkoulussa oppilaat saavat harjoitella esiintymistaitoja turvallisessa ja rohkaisevassa ilmapiirissä. Alaluokilla esiinnytään enimmäkseen ryhmässä, myöhemmin esitelmät ja viidennellä ja kahdeksannella valmistuvat näytelmät antavat valmiuksia yksilöesiintymisiin. Wilma muistelee lämmöllä, miten mahtavalta tuntuikaan ylittää itsensä ja uskaltautua jännityksestä huolimatta lavalle viidennen luokan näytelmässä.